Toisinaan asiakkaani ihmettelevät sitä, miksi kiropraktikkona olen kiinnostunut kivun lisäksi heidän elintavoistaan ja yleisterveydestä. Tätä kummastelua herättää se, että kipu nähdään usein edelleen vain mekaanisena ja erillisenä ilmiönä muusta terveydestä ja elämästä - näin myös terveydenhuollon parissa. Siksi odotusarvo monelle on se, että ainoita tapoja taklata kipuongelmaa on lääkityksen, hoitojen ja fyysisten harjoitteiden kautta.
Tietenkin näillä edellä mainituilla keinoilla voi olla osansa kiputilanteen parantamisessa, mutta entä jos sitä voitaisiin helpottaa myös muilla tavoilla? Entä jos kudokset eivät olekaan kivun varsinainen syy tai ainakaan ainoa syy? Kipukokemukseen voi fyysisen ongelman lisäksi vaikuttaa moni asia. Näistä yksi on uni.
Ennen kuin käymme kiinni itse pihviin, haluan kertoa, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole muuttaa kenenkään nukkumistapoja tai saada ketään ahdistuneeksi. En myöskään väitä, että heikentynyt unen laatu liittyisi aina kipuongelmaan tai ainakaan olisi sen pääsyy. Tarkoitukseni on ennemminkin jakaa tietoa yhdestä kipuun vaikuttavasta tekijästä. Näin ehkä voit huomioida unen vaikutuksia omaan kiputilanteeseesi, etenkin jos huomaat heikon unijakson toistuvasti lisäävän kipuherkkyyttäsi.
Yllättävän moni kärsii uniongelmista
Noin puolet lääkärin vastaanotolla käyvistä kuvaa itsellään unettomuusoireita (1). Aikuisista noin 30-40 prosenttia kärsiikin lyhytaikaisista uniongelmista ja noin 10 prosenttia kärsii niistä pitkäaikaisesti (2). Vuonna 2017 toteutetun FinTerveys -kyselytutkimuksen mukaan jopa kolme miljoonaa aikuista suomalaista kärsi häiriintyneestä unesta. Vaikka tutkimuksen tarkkailujakson aikana univajeisten kokonaismäärä oli noussut, oli tutkimuksessa jotain hyvääkin: alle kuusi tuntia nukkuvien määrä oli laskenut aikaisempiin tutkimuksiin nähden.
Tässä kohtaa on hyvä mainita, että hetkittäiset unen ja unirytmin muutokset ovat täysin normaali osa elämää. Mutta mikäli uni häiriintyy pidemmäksi aikaa, on hyvä hakeutua aiheeseen perehtyneen ammattilaisen pakeille.
Uniongelmat voivat ilmaantua herkästi
Psykologisesta ja neurobiologisesta näkökulmasta katsottuna unettomuuden kehittymiseen ja pitkittymiseen vaikuttavat muun muassa käyttäytyminen, kognitiiviset toiminnot*, emotionaaliset tekijät, terveydentila, aivotoiminnan muutokset ja geenit.
Yleisimpiä uniongelmien aiheuttajia ovat arjen psyykkinen ja/tai fyysinen stressi, unirytmin epäsäännöllisyys, liiallinen alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käyttö, liikunnan vähyys ja nukkumistottumukset. (2,4). Myös lääkkeillä voi olla oma osuutensa uniongelmissa. Edellä mainitut tekijät eivät satunnaisina aiheuta useimmille suuria ongelmia, mutta usein toistuvina tai samanaikaisesti esiintyvinä voi niillä olla epäsuotuisa vaikutus uneen sekä henkiseen ja fyysiseen palautumiseen — ja näin ollen myös kipukokemukseen.
Uni ja kivulle herkistyminen
Pitkäaikaisissa kiputapauksissa uniongelmien esiintyvyys nousee jopa noin 50-90 prosenttiin (5). Pitkäjaksoiseen kipuiluun liittyvät yleisimmät uniongelmat ovat unettomuus (75%), levottomat jalat (32%) ja uniapnea (32%) (3). Uni ja kipu näyttäisivät siis linkittyvän yhteen. Toisinaan kuulen kuinka kipu pitää hereillä tai selkäkipua tuntuu kylkeä kääntäessä. Näissä tapauksissa voi olla, että kivun aiheuttama unihäiriö lisää entuudestaan kipuherkkyyttä.
Mutta aiheuttaako kipu yleisesti enemmän uniongelmia vai uniongelmat enemmän kipua? Tutkimusten pohjalta näyttää sille, että univaje aiheuttaisi enemmän kipua, kuin kipu univajetta (6). Unen laadun ja määrän lasku onkin yhdistetty 2-3 kertaiseen riskiin pitkäaikaiselle kipuongelmalle. Näistä unen laadulla näyttäisi olevan isompi merkitys kipuongelman kehittymiselle kuin unen määrällä (7). Eli kipuongelman kehittymisessä huonolaatuinen tai rikkonainen uni saattaa olla merkittävämpi tekijä kuin nukuttujen tuntien määrä. Mutta olipa huono uni pahentamassa kiputilannetta tai kiputilanne heikentämässä unta, voivat uniongelma ja kipu ruokkia toinen toistaan.
Minä: ”Keksitkö mitään syytä mistä selkä tuli kipeäksi?”
Asiakas: ”En. En ole tehnyt mitään normaalista poikkeavaa tai satuttanut selkääni. Se vaan tuli.”
Uniongelma voi nostaa kipuherkkyyttä, pahentaa tai pitkittää sen hetkistä kipua, ennustaa seuraavan päivän kivun voimakkuutta ja lisätä kipuepisodien toistuvuutta. Mikäli olet joskus ihmetellyt ”ilman syytä” ilmenneitä uusia kipukokemuksia, voi uniongelma osaltaan altistaa niille.(7–9). Täysin terveilläkin reilu univaje voi aiheuttaa laaja-alaisia ja fibromyalgiatyyppisiä kiputiloja (7,10). Jo pienetkin häiriöt unessa voivat vaikuttaa kipuilun määrään. On esimerkiksi huomattu, että jo neljän tunnin univaje voi nostaa toisilla kipuherkkyyttä jopa 25 prosenttia. (11,12). Tutkimusten pohjalta näyttäisi sille, että tätä pienempikin määrä univajetta riittää lisäämään kipuherkkyyttä. Mielestäni asian tärkeys korostuu nykyajassa, jossa meille on ihan ”normaalia” nipistää unesta.
Miksi unihäiriö voi herkistää kivulle?
Unihäiriöt vaikuttavat kaikkiin elintoimintoihin ja näin ollen on myös mahdollisesti kipukokemuksessa mukana oleviin osa-alueisiin, kuten kognitiivisiin*, emotionaalisiin, hormonaalisiin, aineenvaihdunnallisiin sekä immunologisiin tekijöihin. Vaihtoehtoja kivulle herkistymisen syyksi on siis monia.
Kaikesta uneen ja kipuun liittyvästä tiedosta huolimatta on unen ja kivun välisen mekanismin ymmärtäminen vielä vajavaista (7). Yhdeksi mekanismiksi on arveltu uniongelman aiheuttamia muutoksia kivunsäätelyjärjestelmässä. Keskushermostolla on kyky vaimentaa kehossa normaalitilanteessakin jatkuvasti syntyviä vaarasignaaleja, mikäli kipukokemukselle ei ole tarvetta. Mutta unen häiriintyessä on mahdollista, että kivunsäätelyjärjestelmä voimistaa kehosta tulevaa vaaraviestintää ja/tai on kykenemätön vaimentamaan sitä normaaliin tapaan (8,10).
Mekanismin olemassaoloa vahvistaa havainto, jonka mukaan univajeen aikana aivojen somatosensorinen eli tuntoaistimuksiin liittyvä alue reagoi ärsykkeisiin normaalia herkemmin. Tällöin kipu voi olla häiritsevämpää ja on mahdollista, että jumi tuntuu heikon unen jälkeen voimakkaampana, kuin jos uni olisi ollut riittävää ja hyvälaatuista. Univajeen aikana voi ilmetä myös sen aivoalueen toiminnan heikentymistä, joka osallistuu kehon kivun lievitykseen sekä kipukokemuksen oikeaan asiayhteyteen asettamiseen.(11). Tällöin asiat joihin emme normaalisti reagoi kivuliaasti, kuten istuminen tai kenkien jalkaan laittaminen, voivat tuntua kivuliaille.
Unihäiriö voi myös vaikuttaa immuunitoimintaan sekä tulehdustekijöiden määrään kehossa. Tulehdustekijöillä taas on huomattu olevan yhteys kipukokemukseen (7,13,15). Syy siihen mistä lisääntynyt kehon tulehdustila univajeen lisäksi pitkäaikaisissa kipuongelmissa johtuu, on vielä avoinna. Esimerkiksi ikääntymisen, pitkään jatkuvien infektioiden, epäterveellisten elintapojen sekä sosiaaliseen ja kulttuuriseen asemaan liittyvien haasteiden sekä ympäristön epäpuhtauksien on ajateltu olevan unihäiriöiden lisäksi mahdollisia tekijöitä tulehduksen synnylle. (16).
Univaje ja kehon tulehdustila liittyvät kivun lisäksi myös toimintakyvyn vähenemiseen. Toimintakyvyllä tarkoitan tässä sitä, kuinka hyvin ihminen selviytyy fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti itselle välttämättömistä ja merkityksellisistä arjen toiminnoista. Toimintakyvyn kannalta univaje ja tulehdus näyttäisivät olevan yhteydessä esimerkiksi lihasmassan ja voiman vähenemiseen sekä lisääntyneeseen rasvamassaan (17,18). Mutta kuten jo totesinkin, toimintakykyymme ei vaikuta vain fyysiset kyvyt, vaan myös henkiset resurssit. Väsyneenä heikentynyt aloitekyky sekä henkiset resurssit eivät välttämättä riitä siihen, että jaksaisi pitää itsestään huolta - puhumattakaan, että pystyisi sisäistämään tai toteuttamaan kipuammattilaisen antamia vinkkejä. Onkin huomattu, että mikäli kivuliaalla henkilöllä on matala-asteista tulehdusta, voi se muun muassa heikentää hänen kipuunsa liittyvän käyttäytymisterapian vaikutusta (16). Eli on mahdollista, että matala-asteisen tulehduksen aikana on vaikeampi muuttaa käyttäymistään kivun ja toimintakyvyn kannalta parempaan suuntaan.
Tässä kohtaa voi olla helppo livetä ajattelemaan, että tulehduskipulääke ibuprofenilla näistäkin päästään yli. Valitettavasti tutkimus viittaa siihen suuntaan, että univaje mahdollisesti heikentää myös ibuprofenin kipuherkkyyttä vähentävää tehoa (19).
Univaje vaikuttaa myös aivojen alueisiin, jotka ovat yhteydessä emootioihimme ja näin ollen mahdollisesti vaikuttavat myös ajatuksiin kivusta (12,20). Esimerkiksi pitkittyneelle kipuongelmalle altistava kipukatastrofointi* ja sen lisääntyminen on yhdistetty univajeeseen (21,22). Katastrofoinnin ongelmallisuutta voi lisätä se, että jo yhden yön univaje voi häiritä emootioiden säätelyä sekä lisätä herkkyyttä negatiivisille ärsykkeille (23). Unettomuuden on myös huomattu lisäävän masennusriskiä (24). Masennus taas on altistava tekijä pitkäaikaiselle kivulle. Monia saattaakin yllättää tieto siitä, että masennus nostaa esimerkiksi alaselkäkivun riskiä enemmän kuin välilevyn muutokset (kuten välilevyn pullistumat), joita magneettikuvista usein löytyy (25).
Näyttäisi myös sille, että uniongelmat, uupumuksen tunne ja kipu sitoutuvat toisiinsa. Mielenkiintoista onkin se, että uupumuksen on huomattu olevan yhteydessä kivun voimakkuuteen sekä ennustavan sen häiritsevyyden vaihtelua. Eli voimakkaampi uupuneisuus voi altistaa tilanteelle, jossa kipu häiritsee enemmän. Etenkin fyysisellä uupumisella voi olla selkeä rooli kivun häiritsevyydessä. (26). Tämä löydös mahdollisesti selittää myös omaan huomiotani kliinisessä työssä; kun uniongelma yhdistyy yleiseen/fyysiseen uupumiseen, voi se ainakin hetkellisesti toisilla pahentaa kiputilannetta.
Koska unen vaikutus kiputiloihin on näin moninainen, kannattaa aina pohtia uniongelman osallisuutta kipuongelmiin.
Miksi siis kysyn unesta?
Koska uniongelma saattaa häiritä kivunsäätelymekanismin toimintaa ja voi altistaa kipuherkkyyden nousulle - oli kudoksellista muutosta (esim. nivelrikko, hermovauriokipu) tai ei.
Uniongelmasta johtuvat henkiset ja fyysiset muutokset voivat heikentää kivusta kärsivän palautumis- ja toimintakykyä.
Uniongelmasta johtuva kipuherkkyyden nousu, heikentynyt palautumis- ja toimintakyky vaikuttavat ihmisen arkeen, hoitoon sekä kuntoutukseen.
Kertausta ja muutamia vinkkejä
1. Koska kiputilan syyt voivat olla moninaiset, on uniongelma vain yksi mahdollinen tekijä sen synnyssä. Siksi uniongelman läsnäolo ei aina tarkoita sitä, että se olisi syy kivulle tai edes osittain aiheuttamassa kipua. Useimmat meistä kärsivät uniongelmista elämän tuomien haasteiden edessä. Satunnaisina ne ovat osa normaalia elämää, eikä niistä tarvitse olla huolissaan, mikäli koet selviäväsi arjessa ihan hyvin. Jos uniongelma kuitenkin jatkuu pidempään ja se häiritsee elämääsi, on sen alkuperä hyvä selvittää - oli se kiputilanteeseen liittyvä tai ei.
2. Mikäli harkitset kipukuntoutusta tai hoitoa, on hyvä huomioida, että uniongelma voi heikentää kykyä palautua fyysisestä ja henkisestä rasituksesta. Tästä ei tarvitse olla huolissaan, mutta se on hyvä ottaa huomioon hoidon ja kuntouksen yhteydessä.
3. Kuntoutuksen aikana voi myös esiintyä kipuaaltoilua. Unihäiriön lisäksi esimerkiksi mielialanvaihtelu, stressi tai immuunitoiminnan muutokset voivat vaikuttaa kivun määrään. Päivittäisen kipuvaihtelun tai liikkumiseen liittyvä kipuaaltoilun syy ei siis välttämättä ole virheelllinen kuntoutus, hoito, ”rikki mennyt keho” tai paheneva kudoksellinen ongelma, vaan normaalin elämän aikaansaama vaihtelu herkässä tilanteessa. Usein jatkuvan kipuilun muuttuminen kipuaaltoiluksi (välillä helpompaa ja välillä haastavampaa) voi itseasiassa olla ensimmäisiä merkkejä tilanteen parantumisesta.
4. Pienestä kivusta liikunnan aikana, tai satunnaisesta kivunnoususta sen jälkeen ei tarvitse olla huolissaan. Mikäli mahdollista, pyri silti välttämään liikkumisesta johtuvia usein toistuvia, rajuja kipujaksoja ja tuskan kanssa väkisin tekemistä. Kuulostele etenkin liikkumisen jälkeistä päivää; miten se sujuu, onko kipua reilusti enemmän vai tuntuuko olo tilanteeseesi nähden ihan normaalille tai jopa paremmalle. Mikäli liikuntaa seuraava päivä on toistuvasti tuskainen tai tuskaisempi peruskiputasoosi nähden, on liikuntaa muokattava jotenkin. Aloita pienestä, lisää rasitusta asteittain ja muista riittävä palautuminen. Älä aseta itsellesi tiukkoja rajoja tai vaatimuksia liikunnan suhteen. Ota huomioon päivittäinen, viikoittainen ja kuukausittainen vaihtelu niin elämänrytmin ja -haasteiden, kivun, liikunnan määrän, levon, ruokailutottumusten sekä sosiaalisen ja henkisen tilan suhteen.
5. Kivun ja uniongelman kanssa eläminen ei ole helppoa ja ne voivat toisinaan vaikuttaa voimakkaastikin mielialaan ja jaksamiseen. Mikäli olet uniongelmasta ja kivusta kärsivän ystävä, läheinen tai valmentaja, ole tukena ja innosta. Anna kivun kanssa elävälle myös mahdollisuus tehdä asioita itse, äläkä yritä pedata hänelle maailmaa valmiiksi.
Mikäli selkäkipu häiritsee untasi tai tarvitset muuten apua kehoon liittyvissä kiputilanteissa, ota rohkeasti yhteyttä ja varaa aika netistä tai soita Helsinki Kiropraktiikkaan 0404151611. Lämpimästi tervetuloa!
Kiropraktikko Kristian Ekström, Helsinki Kiropraktiikka, Kamppi
Teksti on muokattu alkuperäisestä tekstistäni Ammattilaisen kipukirja:ssa, johon kirjoitin elintavoista ja kivusta.
*Kognitiiviset toiminnot liittyvät muun muassa tiedon vastaanoton, säilyttämisen, käsittelyn ja käytön prosesseihin.
*Kipukatastrofointiin liittyy pahimman pelkäämistä, avuttomuus kivun edessä, pessimismi ja/tai toivottomuuden tunne pienienkin vastoinkäymisten kohdalla. Näin se voi vaikuttaa negatiivisesti kipukokemukseen. Korkeampi kivun katastrofoinnin määrä on yhteydessä suurempaan kipuun, toimintakyvyn heikkenemiseen, aktiivisuuden vähentymiseen ja elämänlaadun heikkenemiseen.
Viitteet:
1. Ohayon MM, et al. Insomnia and global sleep dissatisfaction in Finland. J Sleep Res. 2002;11(4).
2. Lönnqvist J, ym. T. Psykiatria. 2021.
3. Herrero Babiloni A, et al. Sleep and pain: recent insights, mechanisms, and future directions in the investigation of this relationship. Vol. 127, Journal of Neural Transmission. 2020.
4. Partonen T. Unettomuus. Lääkärikirja Duodecim. 2021.
5. Schrimpf M, et al. The effect of sleep deprivation on pain perception in healthy subjects: A meta-analysis. Sleep Med. 2015;16(11).
6. Whibley D, et al. Sleep and Pain: A Systematic Review of Studies of Mediation. Vol. 35, Clinical Journal of Pain. 2019.
7. Afolalu EF, et al. Effects of sleep changes on pain-related health outcomes in the general population: A systematic review of longitudinal studies with exploratory meta-analysis. Vol. 39, Sleep Medicine Reviews. 2018.
8. Simpson NS, et al. Chronic exposure to insufficient sleep alters processes of pain habituation and sensitization. Pain. 2018;159(1).
9. Sivertsen B, et al. Sleep and pain sensitivity in adults. Pain. 2015;156(8).
10. Choy EHS. The role of sleep in pain and fibromyalgia. Vol. 11, Nature Reviews Rheumatology. 2015.
11. Krause AJ, et al. The pain of sleep loss: A brain characterization in humans. Journal of Neuroscience. 2019;39(12).
12. Roehrs T,et al. Sleep loss and REM sleep loss are hyperalgesic. Sleep. 2006;29(2).
13. Irwin MR, et al. Sleep disturbance, sleep duration, and inflammation: A systematic review and meta-analysis of cohort studies and experimental sleep deprivation. Biol Psychiatry. 2016;80(1).
14. Haack M, et al. Elevated inflammatory markers in response to prolonged sleep restriction are associated with increased pain experience in healthy volunteers. Sleep. 2007;30(9).
15. Hysing EB, et al. Detection of systemic inflammation in severely impaired chronic pain patients and effects of a multimodal pain rehabilitation program. Scand J Pain. 2019;19(2).
16. Zhou WBS, et al. Does Low Grade Systemic Inflammation Have a Role in Chronic Pain? Front Mol Neurosci. 2021;14.
17. Bano G, et al. Inflammation and sarcopenia: A systematic review and meta-analysis. Vol. 96, Maturitas. 2017.
18. Rubio-Arias J, et al. Effect of sleep quality on the prevalence of sarcopenia in older adults: A systematic review with meta-analysis. Vol. 8, Journal of Clinical Medicine. 2019.
19. Alexandre C, et al. Decreased alertness due to sleep loss increases pain sensitivity in mice. Nat Med. 2017;23(6).
20. Harrison L, et al. Exploring the associations shared by mood, pain-related attention and pain outcomes related to sleep disturbance in a chronic pain sample. Psychol Health. 2016;31(5).
21. Buenaver LF, et al. Evidence for indirect effects of pain catastrophizing on clinical pain among myofascial temporomandibular disorder participants: The mediating role of sleep disturbance. Pain. 2012;153(6).
22. Martinez-Calderon J, et al. Pain catastrophizing and function in individuals with chronic musculoskeletal pain: A systematic review and meta-analysis. Clin J Pain. 2019;35(3).
23. Anderson C, et al. Sleep deprivation lowers inhibition and enhances impulsivity to negative stimuli. Behavioural Brain Research. 2011;217(2).
24. Hertenstein E, et al. Insomnia as a predictor of mental disorders: A systematic review and meta-analysis. Vol. 43, Sleep Medicine Reviews. 2019.
25. Jarvik JG, et al. Three-year incidence of low back pain in an initially asymptomatic cohort: Clinical and imaging risk factors. Spine (Phila Pa 1976). 2005;30(13).
26. Boggero IA, et al. All Fatigue is not Created Equal: The Association of Fatigue and its Subtypes on Pain Interference in Orofacial Pain. Clin J Pain. 2017;33(3).